tiistai 16. helmikuuta 2016

Harmaata

Harmaata todella on. Myös mökillä. Mökkiä ei näy isolta tieltä ollenkaan kun sumu on peittänyt pellot. Joka kerta jännittää kun mökille ajetaan ja nyt sitä jännitystä kestää pihaan ajoon asti. Jännitetään lähinnä jotain suuria vahinkoja, suuren työn nollaantumista ja pettymysten kohtaamista. Suurilta vahingoilta ollaan kuitenkin vältytty, onneksi.





Kasvimaata varjostavat puut saatiin kaadettua. Ihan perinteisesti kiivettiin puuhun ja oksat ensin pois. Sitten kädet maitohapoilla kaadettiin runko kirvestä ja sahaa apuna käyttäen. Pienemmän pajun runko sai vielä jäädä hetkeksi poikien kiipeilypuuksi. Kevääksi saatiin lisää puuhaa kun hieman lämpimämmillä ja kuivemmilla säillä päästään sitten tekemään oksista silppua.





"Mitä isä edellä, sitä pienet perässä."

Saunarakennukseen saadaan mukava lämpö jo sähköpatterilla. Miten ihanaa onkaan kömpiä saunarakennuksen"pukuhuoneeseen"kuivattelemaan ja lämmittelemään. On lämmin paikka missä ruokailla, vähän huilia ja leikkiä. Pieni se on, mutta toimiva.

On mahtavaa kurkistaa lämpimästä ja valoisasta saunan ikkunasta pihalle, missä kaksi litimärkää möykkyä leikkivät loskan keskellä. Ennen saunamökkiä muistan että katsottiin kotimatkalla pitkän mökkipäivän jälkeen toisten talojen ikkunoihin mistä loisti lämmintä valoa. Meillä saattoi olla puolimärät vaatteet päällä, nälkä vatsan pohjassa ja muutenkin vähän väsy. Silloin lämpöinen valo ikkunoista näytti niin kutsuvalta. Nyt meillä on ikkuna ja lämmin valo. Eikä vaan valo vaan sisällä on oikeasti jo lämmin ilman kaminaakin.




Viimeisellä mökkireissulla oltiin saunamökissä pienellä tauolla kun huomattiin pellolla jotain. Yksi ajatteli että se on lintu. Toisesta se näytti sarvelta. Äkkiä jotain lämpimämpää päälle ja pellolle. Keskellä peltoa oli kaadetun hirven pää ja siitä tosiaan törötti vielä ne sarvet. Pojat saivat taas kokea jotain ihan uutta ja ihmeissään he olivatkin. Paljon oli kysymyksiä hirven kohtalosta ja pään kulkeutumisesta pellolle...



Lopuksi vielä jotain valoisampaakin. Saatiin ensimmäiset siemenet,paprikat, laitettua kasvamaan. Keväällä päästään viimeistelemään kasvihuone ja kesällä paprikat pääsevät sitten asuttamaan kasvihuonetta ihan ensimmäistä kesää. Valo selvästi lisääntyy ja suunnitelmat mökin suhteen selkiytyvät.

Pienenä toiveena on että seuraavalla mökkeilykerralla aurinko hellisi meitä, edes hitusen. Piirtäisi varjoja maahan ja seiniin. Lämmittäisi mieltä ja koko kehoa niin että saisi sulkea hetkeksi silmät ja nauttia valosta.



1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti toive toteutuu.
Mikäköhän on seuraava remontoinnin kohde? Hirsitalo olisi mukava nähdä korjattavan. Siihen varmaan tarvitaan joku remonttimies kaveriksi. Kevättä odottaen, kohta se on täällä. -m