maanantai 29. heinäkuuta 2013

Kokeilemalla tosiaan oppii!

Tänä vuonna on tullut kokeiltua kasvattaa mökillä kukkia,kasviksia, yrttejä ja juureksia. Kysessä on ollut varsin opettavainen kesä ja kaikenlaisia amatöörivirheitä on tullut tehtyä. Onneksi näistä virheistä vastaa vain itselleen ja sanktiona on pieni/olematon sato näin loppukesästä :). Tietenkin useampi euro hurahti kevään kasvatusvimmassa siemenpusseihin, mutta nämä rahamäärät eivät päätä huimaa ja harvemmin se opiskelu täysin ilmaista on. Alku- ja keskikesän perusteella tiedän nyt taas paremmin, että mitä haluan ensi kesällä mökillä kasvattaa ja mitkä siellä menestyvät. Kukista maloppi on ollut todellinen yllättäjä kauneudessaan, kun taas silkkikukat eivät ole jaksaneet juurikaan edes kasvaa kuivuuden takia. Ruiskukat ja maloppi pääsevät ainakin ensi vuoden kasvatuslistalle myös.
Kuten jo taisin aikaisemmin mainita niin salaattia, papuja tai herneitä en missään nimessä laita kasvamaan kasvihuoneen paahteeseen. Yrtit kasvoivat kasvihuoneessa hyvin, mutta taisin laittaa ne into piukeena hieman liian aikaisin, koska tällä hetkellä ne ovat jo ylikasvaneita. Timjami ja persilja ovat vielä suht ok, mutta tilli ja korianteri ovat jo parhaat päivänsä nähneitä.

Tomaatit ovat jaksaneet suht hyvin kasvihuoneen kuumuudessa. Kasteluväli tuppaa välillä venähtämään liian pitkäksi (mökillä kun odottelevat kastelijoita). Ihmeen hyvin kuitenkin virkoavat kun saavat taas lisää vettä. Epäilisin niukan kastelun vaikuttaneen kyllä siihen, että tomaatit ovat aika pieniä vielä. Leikkasin todella runsaasti lehtiä tomaattien varsista pois, jotta jaksaisivat kasvattaa meille edes jonkin verran syötävää. Samoin tehtiin hienoja sukkahousuvirityksiä kasvihuoneen kattoon, jotta eivät katkeile kun notkuvat jonkin ajan päästä mehevien tomaattien painosta!
Omenapuut näyttäisivät tuottavan taas tänä vuonna hyvin satoa, nille kun ei tarvitse tehdä juuri mitään. Tai tarvitsisi varmaan, mutta ovat kyllä jääneet aika lailla huomiotta (jos ei joitain oksien leikkauksia oteta huomioon..). Soseiden keittely ei tänä syksynä oikein innosta, kun aikaisemmatkin soseet ovat tupanneet unohtumaan pakastimen uumeniin. Kuivurin hankinta on käynyt mielessä niin saataisiin tehtyä lapsille vaikka kuivattuja omppupaloja napostelua varten...


Ylläolevasta kuvasta voi päätellä mitä puutarhajuttujen lisäksi mökillä on viimeaikoina puuhattu. Tontille saapui viime viikolla monta lavallista tiiliä ja niistä on alettu muurailemaan piippua saunaan. Tarkkuutta ja aikaa vaativaa hommaa, tästä enemmän seuraavaan kirjoitukseen!
Mökin kesäkukat eivät ole oikeen tykänneet kuivasta ja kuumasta kesästä, mutta tämä marketta on päässyt hirsitalon portaille suojaisaan varjopaikkaan. Välillä ei oikein jaksa kukkia, mutta piristyy aina kun nähdään. Todettakoon vielä tämän kesän kasvatusten osalta, että eipä ole ollut helppo kesä tällaiselle puutarha-harjoittelijalle. Vettä on tullut niin vähän ja aika ajoin on ollut paahtavan kuumaa. Fiksumpana ja kokeneempana alan kuitenkin syksyllä suunnittelemaan seuraavan kesän kasvatuksia!
Käytiin muuten viikonloppuna aikamme kuluksi kiertelemässä siirtolapuutarha-alueella ja sieltä jäi mieleen hauskoja istutusasetelmia porttien vierustoilta. Yhteisen piha-alueen reunoille oli tuotu kaksi ruostunutta tynnyriä, missä kasvoi valtoimenaan krassia. Asetelmat näyttivät suloisen ruoheilta ja arvatkaapa, mitä meidän ruostuneeseen tynnyriin laitetaan ensi kesänä kasvamaan ;) Löydettiin lampolan jostain vanhasta kaukalosta myös laatikollinen vanhoja kattiloita, joihin täytyy ensi vuonna tehdä istutusasetelmia. Yksikin kattila oli vaaleansininen ja miten suloinen siitä tulisi, kun sinne istuttaisi vaikka kesäkukkia...

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Hirsitalosta

...ja sen tulevaisuudesta ajateltiin kirjoittaa tänään. Kesäpaikkaa ostaessamme ihastuimme ensin Lampolaan emmekä korjaussuunnitelmissa uhranneet juurikaan ajatuksia tontin alussa nököttävään hirsitaloon. Talo on rakennettu 1930 ja sitä on korjaillut sieltä täältä useampikin omistaja. Kaikkia muita ulkoseiniä, paitsi kuvassa näkyvän kuistin seiniä on korjailtu enemmän tai vähemmän. Takaseinästä edellinen omistaja on jopa purkanut koko hirsiseinän, jonka kerrottiin olleen niin heikossa kunnossa. Tämä meitä hiukan tänä päivänä harmittaa, mutta tehty mikä tehty. Viime vuosien aikana olemme alkaneet ihastumaan tähän talon röttänään ja se onkin päässyt korjauslistalla heti saunan jälkeen seuraavaksi. Lampola sai siis väistyä tämän tieltä. Talossa on ollut vesivahinko aikaisemmin ja siitä on jo paljon purettu, kuten olemme aikaisemmin maininneetkin. Me emme ole talon osalta vielä tehneet muuta kuin suunnitelmia ja ne aiommekin tehdä ennen korjauksen aloitusta huolella...
Eilen mökillä ollessamme päätimme hiukan enemmän perehtyä talon kuntoon ja otimme kuvassa näkyvän vanhan pressun pois talon vasemmasta reunasta. Sormet syyhyten purimme pressukyhäelmän ja revimme aikaisemman omistajan laittaman lasivillan pois hirren päältä. Olimme lukeneet hirrestä ja sen eristämisestä ja pelkäsimme hirren olevan huonossa kunnossa. Eristyskerroksen alta paljastui vanha hirsiseinä, joka ainakin näin amatöörin silmissä näytti ihmeen hyvältä. Koputtelimme hirsiä paikka paikoin ja kokeilimme naulalla sen pehmeyttä ja mielestämme lahoa hirttä ei ollut kovin paljoa. Alimmat hirret joudutaan koko talon matkalta vaihtamaan ja tämä ei tullut yllätyksenä nytkään. Hirsitalo on perustettu betonin päälle eikä alimman hirren ja betonin välissä ole mitään estämässä kosteuden nousua ylöspäin. Ikkunan alaosaan on laitettu tuohta suojaamaan kosteudelta.

Peittelimme hirren kuitenkin takaisin suojaan odottamaan tulevaa korjausta ja villan jätimme suosiolla laittamatta takaisin.Hirren ja pressun väliin jätettiin lautojen avulla ilmarako, toivon mukaan pärjää näin taas jonkin aikaa. Tarkoituksenamme olisi siis kutsua paikan päälle joku perinnerakentamisesta tietävä henkilö konsultoimaan talon kuntoa ja kertomaan miten korjaus kannattaisi suorittaa. Ulkopuolista emme kuitenkaan halua taloa korjaamaan ellei ole pakko tilata apua esim.kengityksessä. Ainakin tällä hetkellä suhtautumisemme tulevaan remonttiin on se, että teemme asiat mielummin hitaasti ja tarkasti, kuin hutiloiden. Ja pyrimme perehtymään hirsitalon kunnostamiseen kaikin tavoin ennen projektin alkua...







Edellä vielä kuvia talosta ulkoapäin vähän joka suunnasta. Tuleva sauna tulee olemaan väritykseltään samanlainen. Ikkunalaseja on rikki vähän sieltä sun täältä ja jostain seinien kohdalta puuttuu vielä reiätkin ikkunoille :). Tuulettuvuus pelaa ainakin tällä hetkellä...

Sisältäpäin katto näyttää vielä kestävän hyvin ja joku aikaisempi omistaja on aloittanut yläkerrankin korjaamisen...Hiukan ihmetyttää yläkerran aloitus, kun perusasiat kuten seinät ja kattokin kaipaavat laittoa.

Ja lopuksi jotain ihan muuta. Ensimmäistä kertaa meillä oli oikeastaan aikaa käydä pyörimässä vähän siellä sun täällä mökin lähistöllä ja nykyiseltä työnjohtajaltamme olimme saaneet vinkin lähistöllä olevasta vanhasta myllystä. Mylly oli hiukan kokenut kovia ajan saatossa, mutta paikka oli kaunis. Alhaalla virtasi kohisten joki, jota reunusti rehevä vihreä kasvillisuus. Oli mukava ajatella, että vuosien päästä meidänkin pojat voisivat pyöräillä joen varrelle leikkimään omia leikkejään...tietenkin sitten kun osaavat varoa vettä ja pitää huolta toisistaan!

Ps.Älkää antako lumen häiritä joissain kuvissa... talon ulkokuvat on otettu eri aikoina :)

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Vroom..vroom..


Esikoisen ensimmäisiin ääniin taisi kuulua autolla päristely ja tuolloin mentiinkin jo kovaa potkuautolla. Vuodet vierivät, potkuauto jäi pieneksi ja tätänykyään sillä huristelee kuopus. Hieman on kokeiltu potkulautaa ja pyörällä ajokin opittu. Olin kai joskus luvannut jonkinlaista moottorilla kulkevaa ajopeliä mutten ollut törmännyt sopivaan. Hieman arvellutti moottorilla kulkevien vauhti ja muutenkin turvallisuus tuon ikäiselle. Aiheesta tuli taas puhetta ja päätin hieman etsiä mitä oikeasti on tarjolla. Netistä löytyi kyllä paljon polttomoottorilla toimivia laitteita, mutta niiden meteli, vauhti ja hinta ei houkuttanut. Paljon oli myös sähköautoja jotka näyttivät todella hienoilta, eikä ne liian lujaakaan mennyt. Toisaalta laitteen tuli olla kestävä ja sellainen jolla voisi ajella vielä muutamankin vuoden kuluttua vaikka poika hieman tuosta venähtäisi. Sattumalta löysin sivuston jossa myytiin sähköllä toimivia mönkijöitä ja maahantuojakin oli kohtuullisen matkan päässä. Pojan kanssa käytiin kokeilemassa mönkijää ja ajokin sujui ongelmitta. Vauhtiakaan ei tarvinnut pelätä, koska laitteen takana oli avaimella säädettävä 3-vaiheinen kytkin jolla maksiminopeuden saa säädettyä 8, 16 tai 25km/h. Nyt tuo on asetettu 8km/h ja avaimet piilossa. =) Parasta tuossa on hiljaisuus verrattuna polttomoottorilla toimivaan menopeliin. Onneksi ajokautta on vielä jäljellä koska poika odotteleekin nykyään mökille lähtöä hartaasti.

Erillisjousitus, levyjarrut, kunnon renkaat ja metallirunko.
Valittavan oli punainen tai sininen. Sininen tietenkin...
8, 16 tai 25km/h rajoitin.

Linkki maahantuojalle: http://www.nelosnappi.fi/tuotteet/lasten-monkija/








Lisää ihmetyksen aiheita!





 Tällainen ystävä bongattiin tällä kertaa mökillä. Kyllä oli taas ihmetyksen aiheita, kun tämä suurikokoinen sammakko hiipi (siis kirjaimellisesti hiipi, ei loikkinut) mökkitontin läpi. Liekö ollut niin iso ettei jaksanut helteessä loikkia.
 Mökillä ollessamme olemme näiden parin vuoden aikana nähneet vaikka mitä otuksia ja mitähän kaikkea tulemme vielä kohtaamaankaan. Kunhan ei sutta tai karhua...
Tähän mennessä nähdyistä mieleen tulee käärmeiden ja liskojen lisäksi hiiret ja myyrät tietysti. Jäniksiä on nähty ja kettu. Käärmeiden lisäksi vaskitsa. Peura ja yön pimeinä tunteina jopa kaksi mäyrää loikkimassa mökkitietä pitkin. Lintuja tietenkin monenlaisia, aikuisia ja poikasia. Niistä hienoimpana mainittakoon kurjet. Kyllä näistä kaikista on löydetty iloa ja ihmetyksen aihetta suuressa kaupungissa asustaville lapsille, kuten tietenkin myös aikuisillekin :) Lasten ilo uusista asioista on niin tarttuvaa ja taidetaan olla aikuisetkin jonkin verran lapsenmielisiä (ainakin kun mökille päästään!). Käärmeet tosin vain huolettavat aikuisia, mutta vielä ei olla ainakaan törmätty kyyhyn...


Kiskan rakentaminen pääsi taas jatkumaan viikonloppuna kun käytiin mökillä lähinnä kukkienkastelureissulla. Kiskan tuleva myyjäkin pääsi aputyömieheksi. Isompi työmies jatkoi seinien rakennusta, kun taas pienempi hakkasi nauloja kunnolla lattialautoihin kiinni. Hienosti osasi pitää sormet poissa vasaran alta. Löydettiin kiskaan tuleva loppu puumateriaalikin roskalavalta ja jopa valmiiksi maalattua valkoista lautaa jonkin verran. On se käsittämätöntä, mitä heitetään pois. Ja, kun lavalle viejiltä kysyy paikan päällä että voiko lavalta ottaa tavaraa niin vastauksena saa vain heiton että" No tietty, nehän on menossa kaatikselle". Lavoilta on löytynyt jopa aarteitakin, mutta laitetaan niistä sitten kunhan saadaan vain kunnostettua. Priimaahan lavoilta harvoin löytyy, mutta meidänkaltaisille tuunaajille ne ovat aarreaittoja. Ja usein harmittaa kun lavan pohjalla on hienon näköisiä huonekaluja yms, mutta voimat/aika ei riitä kaivamaan alimpia pois uuden tieltä. Kiitämme kuitenkin tällä kertaa lahjoittajaa kiskan puumateriaalin suhteen! :)



Perunoita kaivettiin taas maasta ja ne olivat jo yllättävän isoja. Vielä ei olla päästy maistelemaan, mutta edellisellä mökkikerralla kotiin viedyt perunat maistuivat ainakin erinomaisilta. Tässä vielä hieman kuvaa mökin tulevasta marjasadosta. Rastaat ovat kyllä verottaneet mökin marjasadosta jo aika suuren osan. Verkkojakaan ei viitsisi laittaa, kun on kuullut kauhutarinoita siitä kuinka rastaat jäävät niihin kiinni. Pitäisi ehkä linnunpelätin rakentaa marjapensaita vartioimaan...






Krassi on avannut ihania oransseja kukkia ja samoin maloppi kukkii osittain kukkapenkissä ruiskukkien vieressä. Kärhö on myös availlut valkoisia hentoja kukkiaan. Omenaa on syksyllä nähtävästi tulossa taas jonkin verran ja tomaattipuskat ovat jo valtavat. Hyvä että kasvihuoneen korkeus enää riittää...porkkanaparat ovat jääneet vähän tomaattien varjoon, mutta hyvin ne näyttävät silti jakselevan.

Kaunista ja vehreää on joka paikassa ja ilmat ovat olleet aivan mahtavia. Loppuviikosta kuulemma kylmenee...kunhan ei kovin paljoa!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Iso poika ja untuvikkoja

Esikoisemme nelivuotissyntymäpäiviä vietettiin tänä viikonloppuna mökillämme ja kahteen päivään mahtui todella paljon tapahtumia. Kesäiset syntymäpäiväjuhlat sukulaisineen olivat onnistuneet ja syntymäpäivien kunniaksi pääsimme jopa seuraamaan linnunpoikasten (keltavästäräkin?) ensihyppelyitä pesän ulkopuolella mökin pihamaalla. Pikkuruisilla oli pesä Lampolan tiiliseinän raossa ja ennen poikasten pesästä lähtöä sisällä ollessaankin pystyi kuulemaan poikasten kovaäänisen piipityksen.Vasta omakin untuvikkomme oli noin avuton ja nyt hän jo kruisaili pitkin mökkitonttia uudella mönkijällään. Mönkijä oli yllättäen pojan lahjoista mieleisin eikä siitä meinattu irtautua illan tullen edes nukkumaan. Illalla piirrettiin sängyssä vielä liiduilla mönkijän kuvia ja unetkin ovat varmaan pyörineet saman teeman ympärillä. Laitetaan tästä menopelistä kuviakin sitten seuraavaan kirjoitukseen, ja seuraavaksi puutarhateemaan :)
Juhlapäivänä mökillä vilisi mummua ja mummia, joten hieman jäi aikaa puutarhafiilistelyihin. Mummun idea oli laittaa Lampolasta löytynyt vanha kaunis penkki seiväsaidan eteen ja siihenhän se sitten kannettiin sen enempää empimättä. Teräskaarta pitkin istutettiin hieman suuremmat villiviinit kiipeilemään ja suurempi näistä villiviinistä pelastettiin roskalavalta. Tämä löytyi siis kuin tilauksesta.

 Kivimuurin päälle laitettiin tänä vuonna uusia mehitähtiä ja taidetaan jättää ne kylmienkin ilmojen tullen maahan. Viime vuonna otettiin edelliset mehitähdet kotihoitoon talven tullen eikä se ollut tuloksen kannalta kovin kannattavaa...Tänä viikonloppuna aloitettiin myös rakentamaan pojille jo pitkään suunnitelmissa ollutta kiskaa, johon olisi tarkoitus rakentaa katolle myös aidat ja ratti. Esikoisemme toiveissa on saada katolle oktonauttien alus :) Tämä kioski on pahasti vielä kesken, mutta näyttää kivalta jo näinkin, joten siksi saatte nähdä siitä jo raakaversion. Mitäpäs pienistä jos lattiat, katto,hyllyt yms. puuttuu...







Edellä vielä vähän kuvia kasvaneista kasveista jotka tuovat iloa joka kerta mökille tullessamme. Perunat voivat oikein hyvin ja samoin tomaatit ja porkkanat kasvihuoneessa. Kasvihuoneeseen laittamamme yrtit ovat myös kasvaneet hienosti, mutta ovat ehkä jo ylikasvaneita. Leikeltiin tänään esim.tillin kukinnot pois...Kasvihuoneeseen laittamamme salaateista ei ole jäljellä enää mitään, koska ne kärsivät pahasti kuumuudesta. Samoin herneet ovat kärsineet lintuvieraista ja pavut selvästi kuumuudesta. Saa nähdä saadaanko niistä mitään satoa, mutta ensi vuonna ne pääset kaikki ehdottomasti ulos kasvimaalle eikä kasvihuoneeseen.Krassi viihtyy tänäkin vuonna rautapadassa ja kesäkurpitsat kompostin hellässä huomassa. Kukkamaalla ruiskukat ovat jo kauniisti auenneet ja ne ovatkin ihana väriläiskä pihalla. Viinirypäleköynnös on kasvanut hurjasti kasvihuoneen lämmössä ja toivon mukaan jaksaa odottaa varsinaisen kasvihuoneen rakentamista jotta saa pysyvän paikan ja pääsee kunnolla kiipeämään. Valkoinen kärhö on kasvattanut ihania pulleita kukan nuppuja pitkin omenapuuta kiipeileviin varsiinsa, tämäkin näyttää siis viihtyvän. Jes! Mintut laitoin uuteen multaan hieman isompiin ruukkuihin, avomaalle en viitsi niitä istuttaa kun ovat niin kovia leviämään...

Tässä lopuksi vielä kuvat kokeiluista, jotka nostimme maasta tänään...perunat näyttävät jo vallan hyviltä ja porkkanatkin ovat saaneet jo hieman kokoa. Viimeisenä mökin vierellä oleva pelto kuvattuna lauantai-aamuna kun saavuimme tontille juuri pahimman sadekuuron yllättäessä...värit olivat uskomattoman kauniit ja niitä oli pakko pysähtyä keskelle tietä ihastelemaan.

Seuraavalla kerralla hieman rakentamista ja tietenkin nippelitietoa pojan uudesta menopelistä...kenties arvaatte näistä teksteistä jo että kumpi meistä täällä aina kirjoittelee ;)